Ensin kylän raitille ilmestyivät kulkukauppiaat Vienan Karjalasta, sitten vuoden 1868  elinkeinoluvan myötä sai ruukinpatruuna Nikanderin tytär Alma oikeuden pitää maakauppaa tehtaalla. Myös arkangelilainen Lasarus Sidoroff kävi luvallisten tavaroiden kauppaa Kievarissa.

Mutta 1900-luvulle tultaessa voimistui Matildassa osuustoimintaliike, ja tavaroiden korkeat hinnat vauhdittivat ajatusta omasta osuuskaupasta. Perustava kokous pidettiin lokakuussa 1906, ja kuvernööri vahvisti osuuskunnan säännöt. Kauppahuoneisto vuokrattiin Klinikasta. Ja avot, kaupan ovet avattiin! Heti seuraavana vuonna Mathildedalin Osuuskauppa liittyi Suomen Osuuskauppojen Keskusjärjestöön.

Kauppa kävi niin hyvin, että jo ennen lamavuosia päästiin rakentamaan omaa kauppakiinteistöä. Valkeaksi rapattu kivitalo valmistui 1929, ja sen seinää koristi toiminimi Osuusliike Terho. Kauppa oli rehti sekatavarakauppa, josta löytyi kaikkea hevosen kenkänauloista lakanakankaisiin. Myymälätilojen lisäksi alakerrassa olivat konttori ja varasto ja yläkerrassa kaksi asuinhuoneistoa. Olipa kaupassa yksi harvoista yleisöpuhelimista, jota kyläläiset saivat käyttää. Ja tarpeellinen oli rakennuksen vieressä ollut jääkaappikin, pikemminkin jään varastointihuone, josta purujen seasta käytiin hakkaamassa lohkareita omaan käyttöön.

Tänään monia vaiheita nähnyt rakennus on rakastettu kylän maamerkki, joka elää uutta elämäänsä kyläravintolana.