Koneasentaja Fredrik Häggström oli kokenut hengellisen herätyksen ja saanut Turun matkallaan kasteen. Hän alkoi levittää Matildassa Raamatun sanomaa ja järjesti kotikokouksia babtistikirkon julistajien kanssa. Sanan kuulijoita oli runsaasti, ja kylässä perustettiin babtistiseurakunta vuonna 1904.

Babtistien hengenelämä ja varsinkin kastetilaisuudet rannalla herättivät ensin ihmetystä, mutta tukijoitakin löytyi. Kun tehtaan isännöitsijä vakuutti uskoon tulleiden luotettavuutta työntekijöinä, halusi tehdas edesauttaa uskontojen harjoittamista. Nyt uskonyhteisö sai luvan rakentaa kokoontumistilan hartaustoimintaa varten. Sen suunnitteli arkkitehti ja Turun teollisuuskoulun rehtori Gustaf Edvard Asp, joka itsekin oli babtisti.

Kyläläiset valmistivat penkit ja kalustuksen, taiteilija Alexander Hindén alttaritaulun. Toisen taulun maalasi oman kylän poika, elokuvaohjaaja ja taidemaalari Kalle Kaarna. Paikalle tuli matkasaarnaajia Turusta ja Helsingistä ja kokoukset olivat värikkäitä. Niissä itkettiin ja puhuttiin kielillä. Babtistiliike oli kylässä voimissaan.

Sotien aikaan rukoushuoneelle sijoitettiin Inkerin pakolaisia, mutta hartaustilaisuuksia ja pyhäkoulua pidettiin huonoon kuntoon menneessä rakennuksessa vielä 80-luvun alussa. Tehdas kuitenkin myi rakennuksen yksityiskäyttöön, ja 1980-luvulla talo sai nimikilpailun myötä uuden nimen, Fredrikspoffi, koneasentaja Häggströmin mukaan. Uskoon tulleiden kastemenot puolestaan antoivat läheiselle uimarannalle nimityksen ”herrojen haka”.