Kylän kansakoulu muutti uuteen kunnan hallinnoimaan koulurakennukseen vuonna 1921. Vuosi oli merkittävä sekä Suomen kouluhistoriassa että Matildan koululaisille. Laki teki kuusivuotisesta kansakoulusta pakollisen kaikille 7–12-vuotiaille. Se vaikutti tietysti koulun toimintaan ja oppilasmääriin.

Oli tarve parempiin tiloihin, ja pian uusi koulu nousi rinnetontille järven tuntumaan. Tehdasyhtiö luovutti kunnalle maan ilmaiseksi, sillä se halusi varmistaa, että työntekijöiden lapsilla oli pääsy koulutukseen lähellä kotia. Koululaisia oli niin paljon, että tarvittiin kolme opettajaa, ja jopa veistoluokan tiloja käytettiin luokkana. Mahtavassa talossa oli iloista oppia!

Uljaassa koulutalossa oli luokkien lisäksi opettajien asunnot. Niissä oli sisävessat, mutta oppilaat käyttivät ulkokäymälää. Koululla oli oma saunakin ja urheilukenttä, jolla pidettiin pikaluistelukisoja, rusettiluisteluja ja piirikunnan kilpailuja. Vesiletkut vedettiin kentälle pumppukopista koulun kulmalta. Jos tuli aamulla kenttää kunnostamaan, saattoi päästä vähän aikaisemmin koulusta kotiin.

Muitakin velvoitteita oli. Muistellaan, että oppilaat hoitivat koulun kasvimaata ja keräsivät syksyisin mustikkaa ja puolukkaa keittolaan. Ja oih, läksyistä purnaus johti nopeasti rangaistukseen, se saattoi olla taulun edessä seisomista liikkumatta.

Koulu ehti olla yli neljänsadan koululaisen opinahjona, ennen kuin koulutoiminta loppui talossa syksyllä 1967. Sen jälkeen komea rakennus on palvellut vanhainkotina, ja siinä on pyöritetty majoitus- ja kahvilatoimintaa.