Mathildedalin työväenyhdistys on Perniön vanhin, se perustettiin tehdasyhteisössä vuonna 1899. Alkuaikoina väkeä heräteltiin valistuksella ja tietysti iltamilla ja arpajaisilla. Omasta talostakin haaveiltiin. Vuoden 1905 suurlakko kasvatti intoa ja jäsenmäärää, ja varallisuutta kerättiin huviretkillä ja urheilukilpailuilla. Toiminta ei ollut helppoa, sillä pian ruukissa kiellettiin työväenkokoukset. Se pakotti yhdistyksen miettimään keinoja oman talon hankkimiseksi.

Oma tontti saatiin ostettua 400 markalla Matildajärven rannalta, ja talon sille piirsi perniöläinen itseoppinut rakennusmestari Sikstus Rönnberg. Kun omassa porukassa oli ammattimiehiä, talo nousi pystyyn talkoovoimin. Se oli yhteisön valtava ponnistus. Tupaantuliaisjuhlia vietettiin 1913, voi onnea

Rönnbergin kädenjälki näkyy rakennuksen jylhässä olemuksessa – jyrkässä katossa, koristeellisissa yksityiskohdissa sekä vinkkelinmuotoisessa pohjakaavassa, jossa avokuisti on sisäkulmassa. Talossa näyteltiin ahkerasti, järjestettiin kursseja ja urheiltiin. Niemennokassa, järven rannalla sijaitsi tanssilava. Siellä piti askeleet ottaa varovasti, sillä kallio on jyrkkä ja ranta syvä. Hurjapäisimmät uimarit muistavat vielä ponnahduslaudan.

Lavalla tanssittiin sota-aikaan saakka, kunnes sen laudat käytettiin siirtolaisten sänkyihin. Uudelleen rakennettua lavaa korjaillaan tarpeen mukaan. Nykyään Matildatalona tunnettu talo tarjoaa toimivat puitteet teatterille, myyjäisille ja taiteelle. Talossa on pidetty kylän kuvataiteilijoiden, Matildan maalareiden, näyttelykin, ja taitavien tekijöiden työt koristavat monen kyläläisen kotia. Heistä venäläissyntyinen, Valamon luostarissa opiskellut Sergei Ananin maalasi öljyväritöitä ja ikoneja, tehtaan piirustuskonttorissa töitä tehnyt Esko Linsén pikkutarkkoja henkilökuvia ja akvarelleihin mieltynyt merenkävijä Alvar Merikanto erityisesti laivoja.