Kartanoalueen keskellä seisoo kaksi valkoiseksi rapattua siipirakennusta, ne rakennettiin vuonna 1852 herrasväen – eli tehtaan työnjohtajien ja konttoriväen – asunnoiksi. Toinen taloista sai nimekseen Plattapoffi. Nimitys tulee tietysti ruotsin sanasta platt – tasainen, ja se kuvaa rakennuksen matalaa hahmoa ja loivaa kattoa. Eron huomaa hyvin, kun tarkastelee vieressä seisovaa Anttipoffia.

Plattapoffi ei silti jää suuremman naapurinsa varjoon: sen sisäänkäyntejä koristavat kauniit peltikatokset. Muistellaan, että rakennuksessa olisi pidetty postia, ennen kuin se siirtyi Ronkeliin. Totta tosiaan, talon itäkulmalta löytynyt luukku tuntuu vahvistavan tämän muiston. Myöhemmin talossa oli työväenasuntoja, ja 1980-luvulla Plattapoffiin remontoitiin ravintola, jonka aurinkoisella terassilla asiakkaat saivat nauttia kesäpäivistä.

Plattapoffin pari, toinen kartanon siipirakennuksista, on kartanon pohjoispuolella ja kutsumanimeltään Herrain talo. Sen piharakennuksissa riitti vilskettä, kun palvelusväki hääräili taloustöissä ja keittiöpuuhissa varmistaen kartanon arjen sujuvuuden. Niityn laitaa kulkeva Herrain polku patolammelta Näköalatielle mukailee vanhaa reittiä, jota Herrain talon asukkaat astelivat ruukille.